Mistä onni löytyy?

kuva3.jpg

Miten onnellisuuden voi määritellä? Mikä tekee elämästä onnellista ja tyydyttävää?  Pelkästään jo katsomalla parhaiten myyvien kirjojen listoja, huomaa pöllömpikin että onneen, hyvinvointiin ja elämänhallintaan liittyvät kirjat ovat suosittuja. Mutta löytyykö vastaus Self-help -osastolta vai jostain muualta?

Kirjailija-toimittaja Tommi Melander, joka on myös itse kirjoittanut kirjan onnellisuudesta, totesi Hesarin (2016) haastattelussa, että epävarmuus työelämässä ja politiikassa aiheuttaa ihmisten käpertymistä itseensä, mutta usko omaan itseen ja kykyyn saavuttaa onnea on vahva. Onnellisuuden etsimisestä on tullut päämäärä sinänsä. 

Miten onnea sitten on määritelty? Onnellisuutta on mahdollista määritellä kahden näkökulman kautta. Hedonistinen onni viittaa yleiseen, henkilökohtaiseen onneen, joka ilmenee pyrkimyksenä mahdollisimman onnelliseen ja tyydyttävään elämään. Hedonistinen onni liitetään myös nautintoon ja välittömään mielihyvään. Yksinkertaisimmillaan hedonismi pyrkii maksimoimaan nautinnon ja tyydytyksen ja minimoimaan kärsimyksen.  

Eudaimonistinen onni puolestaan viittaa itseymmärrykseen, mahdollisuuteen käyttää omaa potentiaalia sen koko laajuudessa. Eudaimonistinen onni pitää sisällään yksilön itseymmärryksen omista taidoista, tarpeista ja arvoista, joiden mukaan hän omaa elämäänsä elää. Eudaimonistisen ja hedonistisen onnellisuuden erot tulevat esille niiden ilmenemisen kautta. Hedonistisen onnellisuuden saavuttaminen ilmenee vahvasti muun muassa materian ja statuksen kautta, kun puolestaan eudaimonistinen onni on enemmänkin ihmisen omaa ymmärrystä siitä, mitä hänen on mielekästä ja järkevää elämässään tehdä ja tavoitella.

Kun onnellisuutta ja sen kokemista on tutkittu opiskelijoiden keskuudessa, on havaittu, että korkeaa eudaimonistista onnellisuutta kokeva ihminen, kokee myös hedonistista onnellisuutta. Sen sijaan sama ei näy toisinpäin. Korkea hedonistinen onnellisuus ei näytä lisäävän eudaimonistisen onnellisuuden määrää.

Maallisen mammonan ja maineen tavoittelu ei siis itseisarvona ole pikatie onneen. Sen sijaan itseymmärrys, oman identiteetin tuntemus, moraaliset arvot ja tunne oman elämän kontrollista ovat merkityksellisiä tekijöitä hyvää elämää tavoitellessa. Tällöin on helpompi sietää myös ulkomaailman epävarmuutta aiheuttavia tekijöitä. Eudaimonistisen ajattelun ydin ei ole onnen saavuttaminen sinällään, vaan onni tulee oman kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja tasapainon myötä.